Altistumme arjessamme useille eri kemikaaleille useista eri lähteistä. Ihmiskunnassa kemikaalien historia on varsin lyhyt, vain noin 150 vuotta ja nykyisen kaltaisten syntetisoitujen kemikaalien historia vielä paljon lyhempi. Olemassa on ainakin yli 100 000 erilaista kemikaalia sekä niistä muodostuvia seoksia.
Kemikaalien yhteisvaikutuksen epäillään aiheuttavan useita tunnetuista kemikaalien haitoista. Yhteisvaikutuksia on hankala tutkia, sillä kemikaaleja on niin uusi määrä ja uusia kehitetään koko ajan. EU-tasolla yhteisvaikutuksia tutkitaan seoksista lähinnä tarkoituksella valmistetuille seoksille, kuten maaleille ja kosmeettisille valmisteille.
Muista! Vesikin on kemikaali. Sana “kemikaali” ei tarkoita automaattisesti pahaa. Kemikaaleilla on myös monia toivottuja ja hyviä vaikutuksia (esim. lääkeaineet).
Altistumme kemikaaleille mm. näiden välityksellä:
- Elintarvikkeet
- Rakennusmateriaalit
- Pesuaineet
- Kosmeettiset valmisteet
- Ympäristö (vesi, ilma, maaperä)
Altistumisreittejä ovat mm. suu, iho, hengitystiet.
Kemikaalien vaikutukset huolestuttavat kuluttajia - yleensä enemmän naisia, kuin miehiä. Noin ? kuluttajista on huolestunut kemikaalien vaikutuksista.
Eniten kuluttajat ovat huolissaan kemikaalien aiheuttamista ympäristö- ja terveysvaikutuksista.
Ympäristövaikutus = esim. ympäristöön kertyvät ja siellä hajoamattomat aineet.
Terveysvaikutus = esim. ihoärsytys, allergia, hengitysoireet.
Aikana, jolloin kemikaaleja käytetään enemmän kuin koskaan aiemmin yhä tärkeämpää on, että myös kuluttajat kiinnittävät huomiota kemikaalien vaikutuksiin ja esimerkiksi turvalliseen hävittämiseen. Lähde: Joutsenmerkin tutkimus
“Lainsäädäntö rajoittaa vaarallisiksi osoittautuneiden aineiden käyttöä. Silti yhä on käytössä haitallisia aineita, jotka esimerkiksi häiritsevät hormonitoimintaa, aiheuttavat syöpää tai ovat ympäristölle vaarallisia. Käytössä on myös aineita, joiden ominaisuuksia ei tunneta tarkkaan ja jotka saattavat olla vaarallisia.”
-Terhi Uusitalo, kemikaaliasiantuntija, Joutsenmerkki.
Tiesitkö?
Eräät kemikaalit, kuten hyönteismyrkky DDT, ovat olleet kiellettyjä jo vuosikymmeniä ja silti sitä löytyy edelleen ihmisten verestä.
Kemikaalit säilyvät luonnossa pitkään, jopa vuosikymmenistä vuosisatoihin, kemikaalista riippuen. Erityisen suurta roolia näytteleekin se, miten kuluttajat ja yritykset käsittelevät kemikaaleja arjessa.
Miten huomioin ympäristön arjessa?
Tuotteiden täsmällisiin ympäristövaikutuksiin tutustuminen vaatii suurta perehtyneisyyttä. Tätä helpottamaan on luotu erilaisia ympäristömerkintäjärjestelmiä (sertifiointeja), jotta valinnat on helpompi tehdä. Tällä hetkellä sertifikaatteja löytyy mm. pesu- ja puhdistusaine- ja kosmetiikkapakkauksista. Myös kulutustavaroita sekä palveluita (hotellit) on sertifioitu.
Ympäristösertifikaatteina tunnetaan mm. Joutsenmerkki, EU-kukka sekä tiettyihin tuoteryhmiin erikoistuneet sertifioijat, kuten Ecocert, BDIH, Soil association ja NaTrue.Tuotepaketeissa saatetaan viitata usein laatujärjestelmiin, mutta se harvoin kertoo mitään tuotteen ekologisuudesta.
Jätä omaan arvoonsa merkinnät “kemikaaliton”, “organic” tai “natural” ellei valmistaja pysty osoittamaan mihin väite perustuu.
